Kevään 2025 -kuntavaaleissa ratkaistaan lastemme, nuortemme ja koko opetus- ja koulutusalan resurssit tuleville neljälle vuodelle. Lisäksi vaaleissa ratkaistaan myös oppimisen tuen varsin ison uudistuksen resurssien tosiasiallinen kohdentaminen täysimääräisesti perusopetukseen ja lukioille.  Inkluusio on tosiasiallisesti monessa Suomen kunnassa ja kaupungissa puhdas säästötoimi ja sama uhkaa Espootakin. Tämä kehitys on täysin väärin kaikkia lapsia, nuoria ja heidän vanhempia kohtaan ja uuvuttaa viime vuosina saamani laajan palautteen mukaan opettajia täysin. Lähikouluja ei saa vahvaksi se, että tuki ei aidosti ja tosiasiallisesti kulje lapsen mukana lähikouluun. Meidän on päättäjinä syytä olla hereillä ja valvoa,että perusopetuksessa 1) ryhmäkoot ovat mahdollsimman pieniä (erityisesti alakouluissa), 2) oppimisen tuen uudistukseen erikseen valtion osoittamat miljoonat tosiasiasiallisesti kohdentuvat *täysimääräisesti*ja ovat riittäviä niin perusopetuksesssa kuin lukiokoulutuksessakin sekä 3) tuen uudistuksen yhteydessä on taattava paitsi Espoon veto- ja pitovoima erityispedagogiikan osaajien (erityisluokanopettajat, erityisopettajat, laaja-alaiset erityisopettajat) suhteen niin myös huomioitava tuen uudistuksen edellyttämät tilaratkaisut: uudistus vaatii lisää erityisluokkien ja/tai pienryhmien käyttöön soveltuvia, (aisti-)esteettömiä ja muita eriyttäviä tiloja. 4, Aion tulevana valtuutettuna ja mahd. vastuulautakunnan jäsenenä luvata, että teen aloitteen ja edistän kaikin keinoin Espoon kaupungin Tilapalveluiden (Tilpa, liikelaitos) kovien tuottotavoitteiden maltillistamista lähemmäs es. valtion Senaatti-kiinteistöjen tasoa; ero on laskutavasta riippuen 3-4% ja Tilpan jatkuvat, hyvin suuret, sisäiset tilavuokrakulujen nostot nakertavat vuosi vuodelta kasvun ja oppimisen toimialaa: ydintoiminta joutuu koko ajan tiukemmalle ja täytyy etsiä säästöjä sieltä, mistä minäen suostu enkä kahdeksaan vuoteen ole suostunut: osavaan kasvatus- ja opetushenkilöstön määrästä, jakotunneista, ryhmäkoista, laadukkaasta erityisopetuksesta jne.

Olen erityisopettajana, lehtorina, tutkijana, nepsyvalmentajana ja perheenisänä syvästi huolestunut lasten ja nuorten (sekä perheiden) kasvaneesta pahoinvoinnista, lisääntyneestä levottomuudesta, unihäiriöistä ja mielenterveysongelmista. Ennaltaehkäisevään nuoriso- ja päihdetyöhön sekä etenkin mielenterveyspalveluiden nopeampaan saatavuuteen on panostettava ja tehtävä töitä hartiavoimin niin, että lapset, nuoret ja perheet saavaat riittävän tuen ajoissa - ei  vasta useiden kuukausien päästä. Silloin tilanteet ovat paitsi kriisiytyneet niin voineet muuttua jo peruuttamattomalla tavalla. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen rooli ja toiminta kokonaisuudessaan sekä erikoissairaanhoito (HUS -yhteistyö) nousee entistä tärkeämmäksi jatkossa. Hoitoon pääsy on liian hidasta ja hoitojonot liian pitkiä, kaikille. Jokaisen tulisi päästä lääkärille viimeistään 1-2 viikon sisällä. Omaishoitajia on kohdeltu kokoomusjohtoisessa aluevaltuustossa ja erityisesti aluehallituksessa (pj. Laiho, kok.) kovalla kädellä: heti vuoden alusta leikattiin roimasti kaikkien hoitoisuusluokkien 1-3 omaishoitajien palkkioita, 3.3.25 aluehallitus, kaikessa hiljaisuudessa, on kokoomuksen johdolla ja nuijalla kopauttanut lisää kylmää kyytiä 0-17 -vuotiaiden lasten ja nuorten omaishoitajille: hoitoisuusluokka 1. kriteereitä tiukennettiin niin paljon, että arviolta 200 perhettä (joukossa iso osa neurokirjon lapsia ja nuoria) putoaa kokonaan pois tuen piiristä. Perusteena on mainittu mm. "...runsaasti muita palveluita käytössä,...", millä viitataan aamupäivä-, iltapäivä- ja loma-ajan *hoitoon* (ei toimintaan), joka on nimen omaan jo vuosikymmenet tarkoitettu vammaisille, toimintarajoitteisille ja neuroepätyypillisillelapsille ja nuorille. Eikä tässä vielä kaikki: parhaillaan LUVNissa suunnitellaan myös rajaamista ap-, ip- ja loma-ajan hoitoihin joidenkin omaishoitajalähteiden mukaan. Toivottavasti tieto on perätön ja täysin väärä.

Myös ongelmat lukemisessa ja luetun ymmärtämisessä ja monissa perustaidoissa ovat lisääntyneet kouluissa viime vuosina selvästi - es. lukeminen ja lukuharrastus on vähentynyt rajusti nuorten keskuudessa. Kentältä tulee yksiselitteisesti palautetta yhä enemmän siitä, että lasten ja nuorten perustaidot ja tiedot ovat rapautuneet jo hälyttävästi. Alueelliset erot eri kaupunkikeskusten välillä ovat myös lähteneet kasvuun. Tarvitaan paljon vielä lisää riippumatonta ja vertaisarvioitua kansallista ja kansainvälistä tutkimustietoa mm. siitä, miten es. digitalisaatio oikeasti parantaa oppimista vai parantaako ollenkaan. Kaikissa opetussuunnitelma- ja koulu-uudistuksissa tulisi laajemmin osallistaa tutkijoiden lisäksi myös kasvatus- ja opetusalan kenttäväki (varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja 2.asteen opettajat), vanhemmat ja koululaiset. Lisäksi lapsivaikutusten arviointi tulisi aina muistaa ja tehdä kaikessa valtakunnallisessa ja kunnallisessa päätöksenteossa. Syrjäytymisriski on erityisen suuri myös pojilla ja kouluissa tarvitaan resursseja ja moniammatillista tukea tähänkin nykyistä enemmän, kuten myös lasten ja nuorten lisääntyneeseen pahoinvointiin ylipäätään.

Maksuton perusopetus pitäisi olla itsestäänselvyys. Sitä se ei kaikkialla enää välttämättä es. oppimateriaalien tai koulun retkien osalta ole ollut pitkään aikaan. Erilaiset retket ja opintomatkat tulee olla perusopetuslain mukaan kaikille maksuttomia jatkossakin. Maksuton toinen aste (tietyin poikkeuksin) on hyvä asia monille vähävaraisille nuorille ja heidän perheilleen mutta meidän on samaan aikaan seurattava tarkkaan, ettei lukioonpääsy hankaloidu entisestään; keskiarvorajat ovat jo tälläkin hetkellä hyvin korkeita Espoossa. Kaupunkikeskusten välillä ei voi tulevaisuudessa olla niin paljon eroja es. lukioiden keskittymisessä kuin nyt es. Suur-Tapiolan alueella. Olemme Espoon strategiassa sitoutuneet siihen, että kaikkia kaupunkikeskuksia kehitetään yhdenvertaisesti.

Ratkaisuja - opettajamitoitukset

1. Varhaiskasvatuksessa lapsiryhmässä henkilökuntaa suhteessa lapsimäärään 1:4 (0-3 vuotiaille), 1:7 (3-5 vuotiaille). Ryhmä voidaan muodostaa enintään kolmen työntekijän ympärille. Varhaiskasvatuksen erityisopettajia 1:100. Esiopetuksessa suhdeluvun oltava vähintään 1:13 suhteessa lasten määrään.
2.  Perusopetuksessa opettajia oltava vähintään 1:18 luokilla 1-2 tai 1:20 luokilla 3-9. Opinto-ohjaajia 1:200.  Erityisen tuen oppilaat kertoimella 2 (vieraskieliset) ja tehostetun tuen oppilaat kertoimella 1,5. Erityisopettajia oltava 1:100 paitsi esi- ja alkuopetuksessa 1:50. Erityisopetuksen ja pidennetyn oppivelvollisuuden luokissa noudatetaan nykyisiä ryhmäkokoja (PoA 2§).
3. Lukioissa ryhmäkoot ovat paikoin niin sietämättömän korkeita (käytännössä minimi/maksimi pakollisilla kursseilla es. ÄI, EN, RU, MA yleisesti 30-36, usein paljon tätäkin suurempi), etteivät lukion opetussuunnitelmien tavoitteet mm. opetuksen yksilöllistämisestä voi useinkaan käytännössä toteutua. Toisella asteella opettajia on oltava ylipäätään 1:20 suhteessa opiskelijoiden määrään. Opinto-ohjaajia 1:200.

Kaikki edellä mainitut suhdeluvut lasketaan opettajien antaman ja oppijoiden saaman opetuksen suhteesta. Es. suhdeluvulla 1:20 yksi opettajan oppitunti vastaa kahdenkymmenen oppilaan oppituntia.

.

00

Varhaiskasvatuksen erityisopettajia 1:100

1:4 (

Varhaiskasvatuksen erityisopettajia 1:100

Meillä on Espoossa edelleen sisäilmaongelmia ja korjaustarpeita. Investointiohjelma, jota valtapuolueemme ei toistaiseksi ole tarpeeksi avannut päiväkotien ja peruskoulujen korjauksille ja/tai uudisrakennuksille (oppilasmäärämme kasvaa vuosittain tällä hetkellä yhden yhtenäisen peruskoulun (1-9 lk) eli n. reilun 800 oppilaan vuosivauhtia) on täysin riittämätön. Investointiohjelma ei siis riitä jatkuvasti kasvavaan oppilasmäärään nähden alkuunkaan; erityisen kriittinen tilanne on varhaiskasvatuksessa mutta myös lukioista on tullut tuhannen opiskelija ja sen ylikin olevia jättilukioita,  Lupaan valtuutettuna edistää sitä, että valtuustolle tuodaan uuden valtuustokauden alkupuolella selvitys, miten es. Espoon yli 0,7 miljardin rahastoja voitaisiin hyödyntää. Suunnitelmaa on penätty virkamiesjohdoltamme aikaisemmin ja nyt Espoon kaupungin valtuustolle annettava selvitys kaupungin rahastojen tuoton käytöstä tulevan valtuustokauden (4v.)aikana on vihdoin ja viimein saatava!

Sisäilmaongelmiin on puututtava heti
Sisäilmaongelmien syntymistä on pyrittävä ennaltaehkäisemään säännöllisin kuntoselvityksin ja oirekyselyin. Niiden tulokset tulee julkaista aina kuntien tai kaupunkien internet-sivuilla. Tiedotuksen on oltava ylipäätään avointa ja kodit on otettava mukaan alusta lähtien, kun ongelmia havaitaan. Ongelmiin on puututtava ja ne on tutkittava välittömästi. Oppilaille ja henkilökunnalle on taattava lain mukainen turvallinen ja terveellinen oppimisympäristö. Yksikin homekoulu ja sen väistökoulu ovat liikaa. Yksikin altistunut lapsi tai nuori on liikaa. Yksikin altistunut opettaja on liikaa. Oirekyselyt on vihdoin otettava jokaisessa suomalaisessa kunnassa ja kaupungissa systemaattiseen käyttöön.

Jokaiselle sisäilmaongelmille altistuneelle ja oireilevalle lapselle ja nuorelle on taattava viipymättä tarvittavat opetusjärjestelyt. Nyt näin ei tapahdu vaan monien vanhempien on erikseen taisteltava tästäkin asiasta - asuinkunnasta riippuen.
Erityisesti tämä koskee vakavasti sairastuneita. Järjestelyt – esimerkiksi kotiopetus - on tehtävä perheiden toivomalla tavalla. Apuna voidaan käyttää digitaalista oppimisteknologiaa. Järjestelyt on saatava ilman perheiden hallinnollista pallottelua eri viranomaisten välillä. Tarvittaessa perusopetuslakiin tulee säätää kuntia velvoittava laki tähän liittyen.

Täysin uusien, niin sanottujen tyyppikoulujen, rakentaminen on usein taloudellisesti järkevin ratkaisu.
Ei korjata rakenteiltaan täysin sairastuneita rakennuksia alinomaa, laastaroida nurkkia aina uudestaan, sieltä täältä; se on usein loppumaton tie ja rahan haaskausta. Korjausasteen ollessa 70-80% tulee aina harkita kokonaan uuden rakentamista, es. kuivarakentamisketju -menetelmällä (es. kuivaketju10).

Kuntien sisäilmatutkimuksille, homekorjauksille ja muille terveyden kannalta kiireellisille toimille on asetettava määräajat.
Näiden aikana on tehtävä tarvittavat päätökset, jotta tilanne voidaan korjata. Sisäilmatutkimusten ja -selvitysten tulokset tulee olla kaikkien saatavilla ja julkaista kaupunkien ja kuntien tilapalveluiden/-keskusten internet-sivuilla.

Julkisten rakennusten huolto tulee nostaa sellaiselle tasolle, että rakennukset säilyvät kunnossa ja homeettomina.
Erityisesti tämä koskee opetuskäytössä olevia rakennuksia. Valtiovallan, kuntien ja kaupunkien on yhdessä kiinnitettävä paljon aikaisempaa suurempaa huomiota kunnossapitoon.

Olen lisäksi antanut jo vuoden 2019 eduyskuntavaaleissa ehdokkaana sisäilmalupauksen, joka edelleen on - ikävä kyllä - hyvin ajankohtainen myös kuntavaaleissa 2021.

Kiteytetysti Sisäilmalupaus sisältää sisäilmasairaillekin yhdenvertaiset:  

• terveyspalvelut
• sosiaalipalvelut
• toimeentulon
• koulutus- ja työskentelymahdollisuudet

Koulutus ja yhteiskunnan palvelut on taattava kaikille tuen tarvitsijoille, asuinpaikkakunnasta ja taloudellisista suhdanteista riippumatta. Nyt jokaisella kunnalla ja kaupungilla voi olla näistä omat linjauksensa ja tulkintansa. Tämä lisää alueellista eriarvoistumista ja sotii kansalaisten yhdenvertaisuutta vastaan. Tälle tulee laittaa stoppi. Sivistystahtoinen ja -myönteinen kunta pitää hyvää huolta ihan kaikista lapsistaan kaikissa olosuhteissa, myös taloudellisesti tiukkoina aikoina. Erityislapsiperheiden jatkuva taistelu etuisuuksiensa puolesta tulee saada loppumaan. Taistelu niin oman kunnan/kaupungin tai Kelan kanssa on omiaan uuvuttamaan kokonaan jo ennestään täysi ylikuormitetut vanhemmat. Tulkinnat ja linjaukset mm. monien VPL:n (vammaispalvelulain) ja erityishuoltolain takaamien etuisuuksien osalta on saatava yhtenäisiksi, selkeiksi, oikeudenmukaisemmiksi ja yhdenvertaisesti, asuinpaikasta riippumatta.

Vammaispalveluista ja vammaisten henkilöiden etuisuuksista on säästetty ja leikattu aivan liikaa jo Orpon-Purran hallituksen toimesta ja vaikutukset näkyvät jo Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella ja Espoossa. Erityisesti tämä koskee lasten ja nuorten palveluja. Perheet joutuvat odottelemaan jopa vuoden saadakseen tukea, omaishoidon päätöksiä, erityishuollon päätöksiä tai muita vammaispalvelulain mukaisia etuisuuksia ja palvelusuunnitelmia. Tämä on täysin kohtuutonta ja pitkittää perheiden ahdinkoa. Tarvitaan lisää sosiaalityöntekijöitä ja palveluohjaajia, jotta perheiden tilanne helpottuisi.Uuden vammaispalvelulain (jonka Purran-Orpon hallitus vesitti ja heikensi alkuperäiseen uudistukseen verrattuna, leikkaustoimenaan) soveltaminen ja linjauksen mm. LUVNissa vaikuttavat huolestuttavilta. Tähän kehitykseen tulen aluevaltuutettuna puuttumaan välittömästi. Sivistysvaltion, -kaupungin ja -hyvinvointialueen mittari on se, miten se kohtelee kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä, kuten es. vammaisia, toimintarajoitteisia, pitkäaikaissairaita, neuroepätyypillisiä ihmisiä vauvasta vaariin.

Resurssipula koskee myös vanhustenhoitoa sekä omaishoitoa. Omaishoitajat tekevät korvaamattoman arvokasta työtä, 24/7, erittäin pienellä rahallisella korvauksella. Tiesitkö, että alin omaishoidon tuki on kuukaudessa vain hiukan yli 400 euroa miinus verot? Vertailuna: yksi laitoshoitovuorokausi maksaa osapuilleen saman verran. Tukea voi olla erittäin vaikea saada toistaiseksi voimassaolevaksi lasten ja nuorten hoitamiseksi, vaikka laki näin määrää. Omaishoitajia on kohdeltu kokoomusjohtoisessa aluevaltuustossamme LUVNissa ja erityisesti aluehallituksessa (pj. Laiho, kok.) kovalla kädellä: heti vuoden 2025 alusta leikattiin roimasti kaikkien hoitoisuusluokkien 1-3 omaishoitajien palkkioita, 3.3.25 aluehallitus, kaikessa hiljaisuudessa, on kokoomuksen johdolla ja nuijalla kopauttanut lisää kylmää kyytiä 0-17 -vuotiaiden lasten ja nuorten omaishoitajille: hoitoisuusluokka 1. kriteereitä tiukennettiin niin paljon, että arviolta 200 perhettä (joukossa iso osa neurokirjon lapsia ja nuoria) putoaa kokonaan pois tuen piiristä. Perusteena on mainittu mm. "...runsaasti muita palveluita käytössä,...", millä viitataan aamupäivä-, iltapäivä- ja loma-ajan *hoitoon* (ei toimintaan), joka on nimen omaan jo vuosikymmenet tarkoitettu vammaisille, toimintarajoitteisille ja neuroepätyypillisille lapsille ja nuorille. Eikä tässä vielä kaikki: parhaillaan LUVNissa suunnitellaan myös rajaamista ap-, ip- ja loma-ajan hoitoihin joidenkin omaishoitajalähteiden mukaan. Toivottavasti tieto on perätön ja täysin väärä. Yksi omaishoitajan tuen (alin hoitoisuusluokka 1) kuukausipalkkio (brutto - verot tästä vielä pois) on enää runsaat 400 euroa. Valtavan halpaa, kustannustehokasta ja inhimillistä hoitoa ja hoivaa, kun vertaa yhden laitosvuorokauden hintaan: se on terveysjättien tuottamana helposti 400-500 euroa/vuorokausi. Mietikkääpä tätä!

Inkluusio ei saa koskaan johtua säästösyistä ja olla tosiasiallisesti säästötoimi. Mikäli tukea tarvitsevia opetetaan yliesopetuksen ryhmissä, on heidän saatava riittävästi erityisopetusta ja avustajia, S2 opettajia, resurssiopettajia jne.. Muuten tilanteesta kärsivät sekä erityislapset että yleisopetuksen ryhmissä pärjäävät. Myös opettajat ja avustajat kuormittuvat aivan liikaa ja uupuvat - tästä saan ylivoimaisesti eniten palautetta tällä hetkellä ja valtuutettun aion valvoa hyvin tarkkaan, että tukeen valtiolta osoitettu lisämääräraha myös *tosiasiallisesti* kohdentuu perusopetukseen ja lukioihin ja sitä on riittävästi. Tälle vuodelle 2025 pelkästään ja vain perusopetukseen (lukiot hieman unohdettiin) Espoossa varattu 2,4 miljoonaa ei mitä todennäköisimmin tule riittämään.Valtuutettuna teen kaikkeni, että riittävät resurssit myös saadaan. Kaikkien oppimisen tukea tarvitsevien lasten - ja nuorten sekä heidän perheidensä tilannetta on aina tarkasteltava kokonaisuutena ja tehdä (kaikessa päätöksenteossa muutoinkin) aina jo valmisteluvaiheessa lapsivaikutusten arviointi (YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen muk.).

Ratkaisuja

1.  Varhaiskasvatuksessa:  erityisopettajia 1:100. Esiopetuksessa suhdeluvun oltava vähintään 1:13 suhteessa lasten määrään.
2.  Perusopetuksessa:  erityisen tuen oppilaat kertoimella 2 (vieraskieliset) ja tehostetun tuen oppilaat kertoimella 1,5. Erityisopettajia oltava 1:100 paitsi esi- ja alkuopetuksessa 1:50. Erityisopetuksen ja pidennetyn oppivelvollisuuden luokissa noudatetaan nykyisiä ryhmäkokoja (PoA 2§).
3. Lukioissa ryhmäkoot merkittävästi pienemmiksi, tukiopetusresursseja ja läksypajatoimintaa yms. lisättävä. Perusopetuksen kertaavia kursseja lisättävä ilman, että se olisi pois muusta kurssitarjonnasta ja tuntikehyksestä. Opinto-ohjaajia 1:200. Lukiolain uudistus, joka tulee voimaan 1.8.2019, takaa yhden hyvän asian ja se on opiskelijan oikeus erityiseen tukeen ja erityisopettajaan. Kunnissa ja kaupungeissa on kuitenkin oltava, valtionosuuksien kasvattamisen kautta, riittävät resurssit saada nämä erityisopettajat lukioihinsa. Jokaisessa lukiossa tulisi olla (mikäli lukioiden koko kasvaa ja lukioverkko harvenee, kuten nyt on ollut asian laita) vähintään yksi erityisopettaja 400:aa opiskelijaa kohden. Isoimmissa lukiossa, joiden opiskelijamäärä lähentelee jo tuhatta, määrän tulisi olla vähintään 2 erityisopettajaa.

Selvityspyyntö kolmiportaisesta tuesta Espoossa kaupunkikeskuksittain, 16.2.21: