1) SÄÄSTÖT KURJISTAVAT KOULUT JA PÄIVÄKODIT SEKÄ UUVUTTAVAT HENKILÖSTÖN - LOPPU KOULUTUSLEIKKAUKSILLE!
Kevään 2021 -kuntavaaleissa ratkaistaan lastemme, nuortemme ja koko opetus- ja koulutusalan resurssit tuleville neljälle vuodelle. Lisäksi vaaleissa ratkaistaan myös sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi tarvittavat kunnon resurssit investointiohjelman puitteissa - yli 3500 väistötilanteessa olevaa oppilasta ja henkilöstö tähän päälle on yksinkertaisesti aivan liikaa. Samoin erityinen tuki on hoidettava kuntoon: se ei saa tarkoittaa lasten ja nuorten heitteillejättöä, siirtämistä yleisopetuksen ryhmiin sinänsä kauniin inkluusio-ajatuksen hengessä, ilman riittävää erityistukea ja osaamista, kuten tällä hetkellä tapahtuu, aivan liian monissa kunnissa ja kaupungeissa. Inkluusio on tosiasiallisesti monessa Suomen kunnassa ja kaupungissa puhdas säästötoimi ja sama uhkaa Espootakin. Tämä kehitys on täysin väärin kaikkia lapsia, nuoria ja heidän vanhempia kohtaan ja uuvuttaa viime vuosina saamani laajan palautteen mukaan opettajia täysin. Lähikouluja ei saa vahvaksi se, että tuki ei aidosti ja tosiasiallisesti kulje lapsen mukana lähikouluun. Meidän on päättäjinä syytä olla hereillä ja estää virkamiesjohdon liiallinen into sinänsä kauniiseen inkluusioon, mihin "Lähikoulut vahvaksi" -pilotin ja -hankkeen kautta yritettäneen tavoitella, ilman riiittäviä resursseja.
Olen opettajana, tutkijana ja perheenisänä syvästi huolestunut lasten ja nuorten (sekä perheiden) kasvaneesta pahoinvoinnista, lisääntyneestä levottomuudesta, unihäiriöistä ja mielenterveysongelmista. Ennaltaehkäisevään nuoriso- ja päihdetyöhön sekä etenkin mielenterveyspalveluiden nopeampaan saatavuuteen on panostettava ja tehtävä töitä hartiavoimin niin, että lapset, nuoret ja perheet saavaat riiottävän tuen ajoissa - ei vasta useiden kuukausien päästä. Silloin tilanteet ovat paitsi kriisiytyneet niin voineet muuttua jo peruuttamattomalla tavalla. Espoon rooli ja toiminta HUS -yhteistyössä nousee entistä tärkeämmäksi jatkossa. Hoitoon pääsy on liian hidasta ja hoitojonot liian pitkiä, kaikille.
Myös ongelmat lukemisessa ja luetun ymmärtämisessä ja monissa perustaidoissa ovat lisääntyneet kouluissa viime vuosina selvästi - es. lukeminen ja lukuharrastus on vähentynyt rajusti nuorten keskuudessa. Kentältä tulee yksiselitteisesti palautetta yhä enemmän siitä, että lasten ja nuorten perustaidot ja tiedot ovat rapautuneet jo hälyttävästi. Alueelliset erot eri kaupunkikeskusten välillä ovat myös lähteneet kasvuun. Tarvitaan paljon vielä lisää riippumatonta ja vertaisarvioitua kansallista ja kansainvälistä tutkimustietoa mm. siitä, miten es. digitalisaatio oikeasti parantaa oppimista vai parantaako ollenkaan. Kaikissa opetussuunnitelma- ja koulu-uudistuksissa tulisi laajemmin osallistaa tutkijoiden lisäksi myös kasvatus- ja opetusalan kenttäväki (varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja 2.asteen opettajat), vanhemmat ja koululaiset. Lisäksi lapsivaikutusten arviointi tulisi aina muistaa ja tehdä kaikessa valtakunnallisessa ja kunnallisessa päätöksenteossa. Syrjäytymisriski on erityisen suuri myös pojilla ja kouluissa tarvitaan resursseja ja moniammatillista tukea tähänkin nykyistä enemmän, kuten myös lasten ja nuorten lisääntyneeseen pahoinvointiin ylipäätään.
Maksuton perusopetus pitäisi olla itsestäänselvyys. Sitä se ei kaikkialla enää välttämättä es. oppimateriaalien tai koulun retkien osalta ole ollut pitkään aikaan. Erilaiset retket ja opintomatkat tulee olla perusopetuslain mukaan kaikille maksuttomia jatkossakin. Maksuton toinen aste (tietyin poikkeuksin) on hyvä asia monille vähävaraisille nuorille ja heidän perheilleen mutta meidän on samaan aikaan seurattava tarkkaan, ettei lukioonpääsy hankaloidu entisestään; keskiarvorajat ovat jo tälläkin hetkellä hyvin korkeita Espoossa. Kaupunkikeskusten välillä ei voi tulevaisuudessa olla niin paljon eroja es. lukioiden keskittymisessä kuin nyt es. Suur-Tapiolan alueella. Olemme Espoon strategiassa sitoutuneet siihen, että kaikkia kaupunkikeskuksia kehitetään yhdenvertaisesti.
Ratkaisuja - opettajamitoitukset
- Varhaiskasvatuksessa lapsiryhmässä henkilökuntaa suhteessa lapsimäärään 1:4 (0-3 vuotiaille), 1:7 (3-5 vuotiaille). Ryhmä voidaan muodostaa enintään kolmen työntekijän ympärille. Varhaiskasvatuksen erityisopettajia 1:100. Esiopetuksessa suhdeluvun oltava vähintään 1:13 suhteessa lasten määrään.
- Perusopetuksessa opettajia oltava vähintään 1:18 luokilla 1-2 tai 1:20 luokilla 3-9. Opinto-ohjaajia 1:200. Erityisen tuen oppilaat kertoimella 2 (vieraskieliset) ja tehostetun tuen oppilaat kertoimella 1,5. Erityisopettajia oltava 1:100 paitsi esi- ja alkuopetuksessa 1:50. Erityisopetuksen ja pidennetyn oppivelvollisuuden luokissa noudatetaan nykyisiä ryhmäkokoja (PoA 2§).
- Lukioissa ryhmäkoot ovat paikoin niin sietämättömän korkeita (käytännössä minimi/maksimi pakollisilla kursseilla es. ÄI, EN, RU, MA yleisesti 30-36, usein paljon tätäkin suurempi), etteivät lukion opetussuunnitelmien tavoitteet mm. opetuksen yksilöllistämisestä voi useinkaan käytännössä toteutua. Toisella asteella opettajia on oltava ylipäätään 1:20 suhteessa opiskelijoiden määrään. Opinto-ohjaajia 1:200.
Kaikki edellä mainitut suhdeluvut lasketaan opettajien antaman ja oppijoiden saaman opetuksen suhteesta. Es. suhdeluvulla 1:20 yksi opettajan oppitunti vastaa kahdenkymmenen oppilaan oppituntia.
.
00
Varhaiskasvatuksen erityisopettajia 1:100
1:4 (
Varhaiskasvatuksen erityisopettajia 1:100
Kuntavaalit 2021 – uutta: Zoom 8.6.2021 klo 17 alk. opetusministeri Jussi Saramo ja Mika-Erik
Kasvatus- ja koulutuspalvelut ovat kuntien ydintehtäviä. Niiden merkitys kasvaa sote-uudistuksen jälkeen entisestään. Vastaisuudessa yli puolet kuntien tehtävistä ja menoista (paikoin jopa 60%) on opetus-, koulutus-, varhaiskasvatus- ja muita sivistyspalveluita (es. vapaa sivistystyö sekä kulttuuri- ja kirjastopalvelut). On kunnan päättäjistä kiinni, millaista palvelua kunnassa tarjotaan. Valitse siis viisaasti ja äänestä opetus-, koulutus- ja kasvatusalan asiantuntija valtuustoon! Ennakkoöönestys aina 8.6 klo 20.00 asti. Varsinainen vaalipäivä su 13.6. Vaalihuoneistot suljetaan klo 20.00. Oman äänestyspaikkasi löydät kätevimmin täältä!
Lue lisää:
Isot asiat päätetään lähellä sinua! #koulutusratkaisee
2) SISÄILMAONGELMAT KURIIN - USKALLA HENGITTÄÄ!
On lopultakin aika hoitaa sisäilmasairaiden sosiaaliturva, inhimillinen kohtelu ja kokonaisvaltainen hoito vihdoin kuntoon. Emme saa sairastuttaa lapsiamme, nuoriamme emmekä koulujen ja päiväkotien korvaamatonta työtä tekevää henkilöstöä. Emme myöskään sairaaloiden, terveyskeskusten henkilöstön tai poliisien terveyttä. Tulevan eduskunnan tulee aktiivisesti antaa resursseja kokonaisvaltaista hoitoa, moniammatillista osaamista ja kuntoutusta tarjoavien sisäilmaklinikoiden perustamiseksi. Sisäilmasairastuneiden oireisiin on suhtauduttava heti vakavasti: heidän oireitaan ei saa vähätellä eikä psykologisoida. TTL:n ja THL:n roolia, koulutusta ja koko hoitosuosituskokonaisuutta tulee tarkastella uudestaan ja osallistaa tähän työhön vahvasti sisäilmasairastuneiden edustajia ja mm. sisäilmasairauksista aih. somaattisten oireiden hoitoon erikoistuneita lääkäreitä ja terveydenhuollon osaajia. Sisäilmatutkimuksen riippumattomuus, läpinäkyvyys ja avoimuus tulee turvata mm. ottamalla huomioon tutkimusta tekevien henkilöiden kaikki mahd. sidonnaisuudet.
Sisäilmaongelmiin on puututtava heti.
Sisäilmaongelmien syntymistä on pyrittävä ennaltaehkäisemään säännöllisin kuntoselvityksin ja oirekyselyin. Niiden tulokset tulee julkaista aina kuntien tai kaupunkien internet-sivuilla. Tiedotuksen on oltava ylipäätään avointa ja kodit on otettava mukaan alusta lähtien, kun ongelmia havaitaan. Ongelmiin on puututtava ja ne on tutkittava välittömästi. Oppilaille ja henkilökunnalle on taattava lain mukainen turvallinen ja terveellinen oppimisympäristö. Yksikin homekoulu ja sen väistökoulu ovat liikaa. Yksikin altistunut lapsi tai nuori on liikaa. Yksikin altistunut opettaja on liikaa. Oirekyselyt on vihdoin otettava jokaisessa suomalaisessa kunnassa ja kaupungissa systemaattiseen käyttöön.
Jokaiselle sisäilmaongelmille altistuneelle ja oireilevalle lapselle ja nuorelle on taattava viipymättä tarvittavat opetusjärjestelyt. Nyt näin ei tapahdu vaan monien vanhempien on erikseen taisteltava tästäkin asiasta - asuinkunnasta riippuen.
Erityisesti tämä koskee vakavasti sairastuneita. Järjestelyt – esimerkiksi kotiopetus - on tehtävä perheiden toivomalla tavalla. Apuna voidaan käyttää digitaalista oppimisteknologiaa. Järjestelyt on saatava ilman perheiden hallinnollista pallottelua eri viranomaisten välillä. Tarvittaessa perusopetuslakiin tulee säätää kuntia velvoittava laki tähän liittyen.
Täysin uusien, niin sanottujen tyyppikoulujen, rakentaminen on usein taloudellisesti järkevin ratkaisu.
Ei korjata rakenteiltaan täysin sairastuneita rakennuksia alinomaa, laastaroida nurkkia aina uudestaan, sieltä täältä; se on usein loppumaton tie ja rahan haaskausta. Korjausasteen ollessa 70-80% tulee aina harkita kokonaan uuden rakentamista, es. kuivarakentamisketju -menetelmällä (es. kuivaketju10).
Kuntien sisäilmatutkimuksille, homekorjauksille ja muille terveyden kannalta kiireellisille toimille on asetettava määräajat.
Näiden aikana on tehtävä tarvittavat päätökset, jotta tilanne voidaan korjata. Sisäilmatutkimusten ja -selvitysten tulokset tulee olla kaikkien saatavilla ja julkaista kaupunkien ja kuntien tilapalveluiden/-keskusten internet-sivuilla.
Julkisten rakennusten huolto tulee nostaa sellaiselle tasolle, että rakennukset säilyvät kunnossa ja homeettomina.
Erityisesti tämä koskee opetuskäytössä olevia rakennuksia. Valtiovallan, kuntien ja kaupunkien on yhdessä kiinnitettävä paljon aikaisempaa suurempaa huomiota kunnossapitoon.
Terveet tilat -hanke ei takaa ja lupaa kunnille ja kaupungeille rahaa rapistuneen ja homehtuneen julkisen rakennuskannan rahoitukseen - kunnat eivät tule selviämään hometalkoista ilman valtiovallan tukea
Perusopetuslain, terveydenhuolto- ja kansanterveyslain sekä (työntekijöille lisäksi) työturvallisuuslain edellyttämä ja takaama terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö lapsille, nuorille ja työntekijöille ei toteudu likimainkaan kaikkialla Suomessa: koulukorjausmäärärahat ovat todellisiin tarpeisiin nähden täysin alimitoitetut ja riittämättömät. Ongelma ei parane sillä, että lapset ja nuoret ahdetaan (vielä sisäilmaltaan suht. terveissä) kouluissa ja päiväkodeissa yhä tiiviimmin, yhä suurempiin ryhmiin. Päinvastoin - sisäilmaongelmat saattavat tällä tavoin vain pahentua. Valtiovallan on puheiden ja lupausten (Terveet tilat 2028) vakuudeksi osoitettava budjettiin erikseen korvamerkittyä rahoitusta kunnille ja kaupungeille tämän kansallisen homeongelman ratkaisemiseksi.
Homekodin ostaneiden turvaa tulee parantaa ja helpottaa heidän tilannetta parantamalla mm. ostajan oikeusturvaa ja lisäämällä välittäjien sekä kuntokartoittajien vastuuta. Rakennevirheet tulisi myös huomioida osana korvausvastuuta, jos myyjä on eri henkilö kuin talon rakentaja. Nyt nämäkään virheet eivät takaa korvausvastuuta.
Olen lisäksi antanut jo vuoden 2019 eduyskuntavaaleissa ehdokkaana sisäilmalupauksen, joka edelleen on - ikävä kyllä - hyvin ajankohtainen myös kuntavaaleissa 2021.
Kiteytetysti Sisäilmalupaus sisältää sisäilmasairaillekin yhdenvertaiset:
- terveyspalvelut
- sosiaalipalvelut
- toimeentulon
- koulutus- ja työskentelymahdollisuudet
3) ERITYINEN TUKI, VAMMAISPALVELUT JA OMAISHOITAJIEN TUKI - PALVELUIDEN SAATAVUUS YHDENVERTAISEKSI ASUINPAIKASTA RIIPPUMATTA!
Koulutus ja yhteiskunnan palvelut on taattava kaikille erityisen tuen tarvitsijoille, asuinpaikkakunnasta ja taloudellisista suhdanteista riippumatta. Nyt jokaisella kunnalla ja kaupungilla voi olla näistä omat linjauksensa ja tulkintansa. Tämä lisää alueellista eriarvoistumista ja sotii kansalaisten yhdenvertaisuutta vastaan. Tälle tulee laittaa stoppi. Sivistystahtoinen ja -myönteinen kunta pitää hyvää huolta ihan kaikista lapsistaan kaikissa olosuhteissa, myös taloudellisesti tiukkoina aikoina. Erityislapsiperheiden jatkuva taistelu etuisuuksiensa puolesta tulee saada loppumaan. Taistelu niin oman kunnan/kaupungin tai Kelan kanssa on omiaan uuvuttamaan kokonaan jo ennestään täysi ylikuormitetut vanhemmat. Tulkinnat ja linjaukset mm. monien VPL:n (vammaispalvelulain) ja erityishuoltolain takaamien etuisuuksien osalta on saatava yhtenäisiksi, selkeiksi, oikeudenmukaisemmiksi ja yhdenvertaisesti, asuinpaikasta riippumatta.
Vammaispalveluista ja vammaisten henkilöiden etuisuuksista on säästetty ja leikattu aivan liikaa jo. Erityisesti tämä koskee lasten ja nuorten palveluja. Perheet joutuvat odottelemaan jopa vuoden saadakseen tukea, omaishoidon päätöksiä, erityishuollon päätöksiä tai muita vammaispalvelulain mukaisia etuisuuksia ja palvelusuunnitelmia. Tämä on täysin kohtuutonta ja pitkittää perheiden ahdinkoa. Tarvitaan lisää sosiaalityöntekijöitä ja palveluohjaajia, jotta perheiden tilanne helpottuisi.
Resurssipula koskee myös vanhustenhoitoa sekä omaishoitoa. Omaishoitajat tekevät korvaamattoman arvokasta työtä, 24/7, erittäin pienellä rahallisella korvauksella. Tiesitkö, että alin omaishoidon tuki on kuukaudessa vain hiukan yli 400 euroa miinus verot? Vertailuna: yksi laitoshoitovuorokausi maksaa osapuilleen saman verran. Tukea voi olla erittäin vaikea saada toistaiseksi voimassaolevaksi lasten ja nuorten hoitamiseksi, vaikka laki näin määrää. Omaishoitajien - niin lasten, nuorten kuin vanhusten - tilanne on saatava kuntoon, he tuovat tärkeällä työllään säästöjä kaupungille. Kesällä 2016 voimaantulleet muutokset ja kaupunkia koskevat uudet, sitovat velvoitteet omaishoitajien vapaisiin liittyen täytyy hoitaa kuntoon. Omaishoito on halpaa ja kustannustehokasta kunnille, kaupungille ja koko maallemme; tätäkin vasten hallitus ja nykyinen eduskunta on hoitanut omaishoidon asioita varsin heikosti. Vanhusten kotihoitoonkin on varattava huomattavasti nykyistä enemmän resursseja - tässäkin lyhytnäköiset säästöt ja leikkaukset tulevat pitkällä juoksulla kalliiksi, ihmisarvoisesta ja elämänlaatuun liittyvistä kysymyksistä puhumattakaan. Kannatan valtakunnallisen vanhusasiavaltuutetun viran ja toimiston perustamista pikimmiten.
Erityislasten sulauttaminen normaaliopetukseen (ns. inkluusio) ei saa johtua säästösyistä. Mikäli erityislapsia opetetaan normaaliluokassa, on heidän saatava riittävästi erityisopetusta ja avustajia. Muuten tilanteesta kärsivät sekä erityislapset että normaaliopetuksessa pärjäävät. Myös opettajat ja avustajat kuormittuvat aivan liikaa ja uupuvat - tästä saan ylivoimaisesti eniten palautetta tällä hetkellä ja kansanedustajan aion puuttua tähän mm. erityisopettajien lisäkoulutuksen saamiseksi, muuntokoulutuksen edistämiseksi sekä säätämällä laissa vahvemmin lapsen ja nuoren oikeuden juuri lapselle ja nuorelle parhaimpaan erityiseen tukeen ja pienryhmiin sekä sitovat erityisopettajamitoitukset es. inkluusioryhmissä. Erityislapsi tulee sijoittaa normaaliryhmään vain silloin, kun se on lapsen etu: kun kaupunki antaa sijoitukselle riittävät, yksilölliset ja laadukkaat erityispedagogiset resurssit. Erityistä tukea tarvitsevien lasten - ja nuorten sekä heidän perheidensä tilannetta on aina tarkasteltava kokonaisuutena ja tehdä (kaikessa päätöksenteossa muutoinkin) aina jo valmisteluvaiheessa lapsivaikutusten arviointi (YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen muk.).
Ratkaisuja
- Varhaiskasvatuksessa: erityisopettajia 1:100. Esiopetuksessa suhdeluvun oltava vähintään 1:13 suhteessa lasten määrään.
- Perusopetuksessa: erityisen tuen oppilaat kertoimella 2 (vieraskieliset) ja tehostetun tuen oppilaat kertoimella 1,5. Erityisopettajia oltava 1:100 paitsi esi- ja alkuopetuksessa 1:50. Erityisopetuksen ja pidennetyn oppivelvollisuuden luokissa noudatetaan nykyisiä ryhmäkokoja (PoA 2§).
- Lukioissa ryhmäkoot merkittävästi pienemmiksi, tukiopetusresursseja ja läksypajatoimintaa yms. lisättävä. Perusopetuksen kertaavia kursseja lisättävä ilman, että se olisi pois muusta kurssitarjonnasta ja tuntikehyksestä. Opinto-ohjaajia 1:200. Lukiolain uudistus, joka tulee voimaan 1.8.2019, takaa yhden hyvän asian ja se on opiskelijan oikeus erityiseen tukeen ja erityisopettajaan. Kunnissa ja kaupungeissa on kuitenkin oltava, valtionosuuksien kasvattamisen kautta, riittävät resurssit saada nämä erityisopettajat lukioihinsa. Jokaisessa lukiossa tulisi olla (mikäli lukioiden koko kasvaa ja lukioverkko harvenee, kuten nyt on ollut asian laita) vähintään yksi erityisopettaja 400:aa opiskelijaa kohden. Isoimmissa lukiossa, joiden opiskelijamäärä lähentelee jo tuhatta, määrän tulisi olla vähintään 2 erityisopettajaa.
4. Mika-Erikin valtuustoaloitteet, -kysymykset sekä opetus- ja vakalautakunnan selvityspyynnöt (listaa päivitetään!) 2017 alk.
Valtuusto- ja lautakunta-aloitteita, -kysymyksiä ja selvityspyyntöjä 2017 alk. (listaa päivitetään vielä!):
Päiväkotien ja koulujen sisäilma-aloite: 2019
https://www.espoo.fi/download/noname/%7B974BEF07-CC60-4828-988E-99202A2708A2%7D/119451
Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut: 2019
https://www.espoo.fi/download/noname/%7B094100E8-54D6-45B3-AEB3-CEFF4B1012C8%7D/119458
Vammaisneuvoston asema: 2019
https://www.espoo.fi/download/noname/%7B19FA33AD-303D-4692-8C94-D77D1D35338D%7D/119459
Lapsivaikutuksen arviointi allekir, Ryynänen et al): 2018
https://www.espoo.fi/download/noname/%7BB1805728-B0A3-4F6F-AB9D-FFB105DF5AA5%7D/108843
Vammaisten ja toimintarajoitteisten ihmisten työllistäminen: 2018
https://www.espoo.fi/download/noname/%7BCD7FFA44-6B8C-4E40-8396-18221FFEE03B%7D/108847
Valtuustokysymys vammaispalveluiden tilanteesta Espoossa 20.8.2018:
Kaupungin vastaus ja asian käsittely valtuustossa toivomuksineen 29.4.2019:
https://espooprodfi.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2019472329-13
5.12.18: Walls Uotilan kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen nro 29:
”Valtuusto toivoo, että Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimi selvittää uudestaan sosiaalihuoltolain mukaisen lapsiperheiden kotipalvelun maksujen perimättä jättämisen kriteerit.”
https://espooprodfi.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2018462398-3
https://espooprodfi.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2018462399-3
Selvityspyyntö kolmiportaisesta tuesta Espoossa kaupunkikeskuksittain, 16.2.21:
https://espoo.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2021247-14