EHDOLLA: ESPOON KAUPUNGINVALTUUSTOON UUDELLE VALTUUSTOKAUDELLE: 299

EHDOLLA: LÄNSI-UUDENMAAN ALUEVALTUUSTOON ALUEVAALEISSA: 2119

“Köyhiltä ei leikata”, totesi kansanedustaja ja puolueensa pj. Riikka Purra (PS) keväällä 2023 ennen eduskuntavaaleja suorassa tv-lähetyksessä ja laajemminkin mediassa. Sittemmin, 2023 hallitusneuvotteluiden jälkeen, valtiovarainministeriksi nousi uudenlainen Rikka Purra, jolla sakset kyllä ovat olleet kovassa käytössä ja leikattu totisesti on: köyhiltä, pienituloisilta, kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta; kasvatuksesta, koulutuksesta (ammatillinen 2. aste, yli sata miljoonaa, kuntien valtionosuudet jne.), työttömiltä, opiskelijoilta, vammaisilta, työkyvyttömiltä, osa-aikatyötä tekeviltä, yksinhuoltajaperheiltä, pitkäaikaissairailta, vanhusten hoivasta ja hoidosta…lista on lähes loputon ja surullisia seurauksia näemme jo nyt mm. hyvinvointialueilla ympäri maata ja myös Espoossa ja LUVNin alueella sote-palveluiden keskittämisenä, lääkärillepääsyn eroista alueellamme, Lohjan synnytyssairaalan lakkauttamisesta ja es. omaishoitajilta roimasti leikkaamalla. Eikä tässä vielä kaikki. 24.3.25 alkavalla viiikolla ministeri Purra on luvannut – vihdoinkin – ilmoittaa, mistä kaikeista muusta leikataan vielä lisää, yhteensä n. 170 miljoonaa, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon monille keskeisistä palveluista.

Viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä, Purran sakset ovat julkisuudessa liikkuneiden tietojen mukaan leikkaamassa jälleen kerran, vastoin kokoomuksenkin surullisenkuuluisaa “koulutuslupausta” (koulutuksenhan piti olla “erityissuojeluksessa”), 70 miljoonaa koulutuksesta. Onko jälleen ammatillinen 2.aste leikkauskohde vai iskevätkö sakset nyt perusopetukseen? Tätä kirjoittaessa emme edelleenkään, 8 päivää ennen ennakkoäänestyksen alkamista, tiedä, kuinka paljon ja mistä kaikista sote- ja kasvatuksen ja koulutuksen palveluista Orpon-Purran hallitus aikoo leikata. Uskomatonta menoa. Menevätkö hallituspuolueet (kok, ps, rkp, kd) tässä oikeasti sammutetuin lyhdyin jo ennakkoäänestysviikolle, jää nähtäväksi.

Sen sijaan, että jatketaan kuntalaisten ja hyvinvointialueellamme asuvien ihmisten loputtomalta tuntuvaa kurjistamista, peruspalveluista leikkaamalla ja niitä heikentämällä niin saatavuuden, määrän kuin laadunkin osalta, juuri NYT täytyy ja on aika panostaa kaikkiin em. asioihin, epäkohtiin ja ihmisiin – erityisesti lapsiin, nuoriin, perheisiin, ihmisten mielenterveyspalveluihin, vanhusten kotipalveluihin – varhaiskasvatukseen, opetukseen, koulutukseen ja riittävään hoivaan ja hoitoon. Mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tarjotut laadukkaat peruspalvelut maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin monin eri tavoin ja ehkäisevät syrjäytymistä ja eriarvoistumista.

Kaikille, ei harvoille, kuuluu sekä minun että puolueeni motto. Hoitoon pääsy ja hoitojonot mm. mielenterveyspalveluissa ja erikoissairaanhoidossakin ovat aivan liian pitkiä hyvinvointialueellamme. Meidän täytyy pystyä parempaan päättäjinä. 14 vuorokaudessa lääkärille, viimeistään, mieluiten jo viikossa. Yhä useampi vanhus ja ikäihminen joutuu aivan liian hauraana ja heikossa kunnossa sinnittelemään kotihoidon palveluiden varassa, osin muistisairauksiakin jo potevat vanhuksemme. Digitalisaatio ja robotitko vaihtavat vaipat, osoittavat empatiaa, lämpöä, kuuntelevat ja huolehtivat ikäihmisistämme? Vastuuministeri Juuson (PS) mukaan kenties; liika “ramppaaminen” kotihoidosta ikäihmisten koteihin ei PS:n mukaan sovi kaikille… (eduskunnan välikysymyskeskusteluun viitaten, ks. kuva yllä) – elämme ihmeellisiä aikoja, kun kuuntelee hallituksemme koottuja selityksiä näille heidän kannaltaan paitsi julmille niin myös kiusallisille ja noloille leikkauksille. Meillä on valtavasti epäkohtia ja Vasemmiston vastaus ja tehtävä on pitää huolta (ja ääntä) siitä, että näihin epäkohtiin puututaan niin Espoossa kuin hyvinvointialueellamme LUVNissa!

Lähikoulu on kaikille tärkeä ja tavoiteltava asia mutta siihen täytyy osoittaa aina riittävästi resursseja. Erityistä tukea ja laajemmin ylipäätään oppimisen tukea tarvitseville lapsille ja nuorille on taattava riittävä ja laadukas tuki myös yleisopetuksen ryhmissä, jos heidät niihin halutaan sijoittaa – tuki ei “siirry oppilaan mukana” kuin taikahatusta, ellemme me päättäjät ole hereillä ja puolusta riittäviä oppimisen tuen resursseja varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, toisella asteella (lukiot ja ammatillinen 2. asteen koulutus). Riittävän varhaiset tukitoimet, niiden säännöllinen seuranta ja arviointi edellyttävät osaavia erityisopettajia ja opiskelijahuollon ammattilaisia varhaiskasvatuksesta aina toiselle asteelle. On vielä aivan liian monta espoolaiskoulua, joissa ei ole es. koulupsykologia.

Oppimisen tuen uudistukseen Espoossa tälle budjettivuodelle varatut miljoonat (n. 2,4) eivät oman eivätkä mm. opettajien paikallisen ammattiyhdistyksen (EKOAY) arvioiden mukaan tule riittämään. Tästä käytäneen laaja ja perusteellinen keskustelu- ja käsittelyprosessi nyt tässä ja ensi kuussa kasvun- ja oppimisen lautakunnassamme. Lukiotkin tulee huomioida, koska sielläkin tulee tapahtumaan uudistuksia, jotka vaativat lisäresursseja mm. erityisopettajille ja lukioille yleisestikin. Huolissani olen myös liian nopeista toimista yhtä aikaa tilanteessa, jossa tulevan syyslukukauden 2025 alusta alkaen, kaikki 1. ja 7. luokkalaiset osoitetaan omiin lähikouluihiinsa, kun samaan aikaan myös valmistavan opetuksen erillisistä luokista luovutaan (konsepti on maahanmuttajataustaisten ja vieraskielisten oppilaiden kannalta tosin hyvä ajatellen suomen kielen taidon oppimisen parantamista). Meillä saattaa siis syntyä paitsi henkilöstölle aikamoisen kuormittava tilanne niin myöskin kaikille oppilaille. Pelkoni on opettajien jaksaminen, oppilaiden hyvinvointi ja työrauha kaikissa näissä luokissa, koko yllättävän ison uudistuksen alkaessa. Riittävätkö ja venyvätkö luokan-, aineen- ja erityisopettajat, opiskelijahuolto, S2 opettajat, rehtorit ja koko kouluyhteisö tähän kaikkeen? Ehditäänkö kaikkia täydennyskouluttaa ajoissa ja riittävästi? Mennäänkö uudistukseen liian nopealla aikataululla? Totetuvatko kaikkien oppilaiden oikeudet työrauhaan, oppimiseen täysimittaisesti ja yhdenvertaisesti, oppilaaksiottoalueesta riippumatta?

Opetusryhmien kokoja tulee tarkastella kriittisesti ja pyrkiä pitämään mahd. kohtullisina erityisesti alakouluissa – emme voi ihan kiveen hakata tarkkaa opetusryhmän kokoa sillä tilanteet vaihtelevat jopa oppilaaksiottoalueiden sisällä, eri kouluissa ja pitkin lukuvuotta. Lisäksi tilakysymykset (tilapula) ja henkilöstön saatavuus vaikuttavat tähän yhtälöön keskeisesti. 30 vuotta opettajana toimineena toki itsekin kannatan mahd. pieniä ryhmäkokoja mutta annetaan tämä päätäntävalta operatiiviselle johdolle siellä kouluissa eli rehtoreille yhteistoiminnassa osaavan henkilöstönsä kanssa. Lisäksi lasten ja nuorten vanhempia ja lapsia ja nuoria (!) pitää kuulla paljon nykyistä herkemmällä korvalla, kun asioita lähdetään valmistelemaan ja hyvissä ajoin, ennen lautakunta- ja valtuustokäsittelyitä. Minusta ei ole ihan viisasta luvata tiukasti 20 oppilaan maksimirajaa es. alakouluihin, kuten es. demarit lupaavat, juuri edellä mainitsemistani syistä – tilanteet eri puolella Espoota, eri kouluissa vaihtelevat. Ihannetavoite se toki voi ja saa olla. Meidän päättäjien tulee kuitenkin turvata taloudelliset resurssit sille, että ryhmäkoot pysyvät mahd. maltillisina ja luovat hyvän pohjan niin työrauhan kuin oppimisenkin kannalta!

Vammaispalveluista, vanhusten kotihoidosta, perhe- ja sosiaalityöstä tai omaishoitajien tuesta ei saa leikata enää yhtään! LUVN on tehnyt jo kipeitä ja nopeita leikkauksia, kokoomusjohtoisen aluehallituksen toimesta, mm. leikkamalla Länsi-Uudenmaan kaikilta omaishoitajilta merkittävän summan kk-palkkioista pois heti vuoden alusta, tiukentemalla 1. hoitoisuusluokan kriteereitä 3.3.25 aluehallituksen (pj Laiho, kok) päätöksellä niin, että nyt moni tippuu kokonaan tuen ulkopuolelle. Jäätävää, kovaa ja kylmää politiikkaa ja arvovalintoja, johon vain aluevaaleissa vaihtoehtoisia, inhimillisyyttä ja ihmisiä tukevia uusia edustajia äänestämällä voit vaikuttaa!

Jatkuvasti nakerrettu, ainutlaatuinen lähiluontomme Espoossa on pelastettava – se, mitä pelastettavissa enää mm. Länsimetron varrella on. Ja vielä muuallakin. Vastustan ns. Tunnin junaa (muutettu nykyää: Länsirata -nimellä kulkevaksi, järjettömän kalliiksi, asiantuntija-arvioiden (mm. EU komissio, VM) mukaan taloudellisesti täysin kannattamattomaksi raidehankkeeksi), joka uhkaa Pohjois-Espoota ja hyvin läheltä Nuuksiotakin. Olen valtuutettana sitoutunut puolustamaan lähimetsiämme rakentamiselta ja hakkuilta ja olen siksi tehnyt Luonnonsuojeluliiton ja Luontoliiton lähimetsäsitoumuksen alla:

Taloudellisesti kestävä Espoo (TakE) talouden tasapainottamisohjelma aiheuttaa edelleen leikkauspaineita kasvun ja oppimisen toimialalle, oppilasmäärämme kasvaessa, Tilpan (Tilapalvelut liikelaitos) korottaessa jatkuvasti sisäisiä vuokriaan – tälle lupaan valtuustossa tehdä ihan ensimmäiseksi aloitteen: Tilpan tuottotavoitetta on voitava kohtuullistaa ja valtuusto voi siitäkin päättää täällä Espoossa. Toinen aloitelupaus, jonka pyrin uutena valtuutettuna ajamaan eteenpäin, on valtuustolle tehtävä suunnitelma rahastojen käytöstä – edes tätä suunnitelmaa ei ole tehty valtuustolle vieläkään, yrityksistä huolimatta. Nyt se tulee vihdoinkin saada espoolaisten vahvalla mandaatilla virkamiesvalmisteluun.

Espoolla on vaihtoehtoja taloudessa mm. n. 700 miljoonan euron rahastojen osittaisen purkamisen ja vähintäänkin niistä saatavien tuottojen lisäämiselle mm. kasvun ja oppimisen toimialalle. Maltillinen veronkorotus (ehdotettu mm.0,25%, jota itsekin valtuustokaudellani 2017-2021 kannatin), niin paljon kuin sitä moni ei tässä kaupungissa kestä edes kuulla, toisi paljon kaivattuja miljoonia kaupungin kassaan. Nämä ovat poliittisia arvovalintoja. mutta enemmistö päättäjistä ei uskalla ja/tai tahdo tarttua niihin. Espoossahan on Manner-Suomen toiseksi alhaisin veroprosentti ja ollut jo niin kauan kuin itse olen toiminut niin kaupunginvaltuutettuna kuin lautakuntatehtävissä. Löytyisikö vihdon näiden vaalien tuloksena sellainen uusi valtuustokokoonpano, joka uskaltaisi lähteä miettimään ja tekemään tarvittavia päätöksiä em. asioiden osalta uudella tavalla?

Minä uskallan ja olen tälläkin nelivuotiskaudella Espoon merkittävimmässä lautakunnassa, kasvun ja oppimisen lautakunnan varsinaisena jäsenenä, uskaltanut nostaa niin tilavuokrien kuin investointiohjelmamme täyden riittämättömyyden esille – tarvitsemme kiireellisesti uusia päiväkoteja, kouluja ja monien peruskorjauksia jo ennen tämän vuosikymmenen loppua. Olen puolustanut uuden oppimisen tuen uudistuksen lisäresurssien tosiasiallisen kohdistamisen merkitystä suoraan kouluille ja lukioille – lisärahoituksen kohdistamista tulen valtuutettuna ja mahd. lautakunnan jäsenenä valvomaan todella tarkkaan. Olen tehnyt hartiavoimin töitä erityisesti pientenkin koulujen ja päiväkotien eteen, vuodesta toiseen, mm. Olari-Kuitinmäki alueella (taistelin kutakuinkin yksin Komeetan koulun säilyttämiseksi) sekä taistellut kaksi valtuustokautta lautakunnassa mm. Pakankylän ja Nuuksion koulujen lakkauttamisesityksiä vastaan. Olen myös tehnyt selvityspyyntöjä, kysymyksiä- ja aloitteita monien sote-asioiden parantamiseksi mm. LUVNin vammaisneuvostossa.

Nyt on aika kääntää Espoon kurssia ja suuntaa – on panostettava laadukkaisiin, julkisiin ja ennaltaehkäiseviin kasvatus-, koulutus-, sosiaali- ja terveyspalveluihin, eikä leikata niistä. Leikkaukset peruspalveluissa ovat lyhytnäköistä ja pitkällä tähtäimellä kallista kuntapolitiikkaa, jotka tuottavat ainoastaan lisää pahoinvointia ja syrjäytymistä ja maksavat kalliina korjaavina jälkitoimina kaikkein eniten veronmaksajille. Äänestä harkiten ja viisaasti – nyt on paljon pelissä!

Valtuustoaloitteeni ja -kysymykseni sekä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan, kasvun ja oppimisen lautakunnan selvityspyynnöt, toivomukset ym. valikossa: Vaalisivut – konkreettiset teot ja saavutukset!

Edit: sivuja päivitetään perheen ja opiskelun ja luottamustyön lomassa – vaalisivut ovat parhaillaan työstössä, Pahoittelen viivästystä!

“Jätän pitkän valtuustourani hyvillä mielin, kun Mika-Erikin kaltainen valtuusto- ja lautakuntakokemusta omaava osaaja omalta osaltaa jatkaa työtäni. Äänestetään Mika-Erik uudestaan valtuustoon”
”Mika-Erikin osaamiselle tulee varmasti paljon käyttöä Vasemmiston puolustaessa julkisia palveluita niin Espoon kaupunginvaltuustossa, lautakuntatyössä kuin Länsi-Uudellamaan hyvinvointialueen aluevaltuustossa. Purran-Orpon hallituksen leikkaukset ovat kovia ja ne heijastuvat Espooseen ja LUVNiin. Juuri siksi  yritämme koko puolueena torjua niin kaupunginvaltuustossa kuin aluevaltuustossa tuleviakin leikkauksia ja säästöjä ja puolustaa aina kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Mika-Erik on erinomainen, pitkän linjan opetus- ja koulutusalan osaaja, tuore erityisopettaja ja asiantuntija siinä, millaisia vaikutuksia opetukseen ja kasvatukseen kohdistuneilla leikkauksilla on jo tällä hetkellä ja jo ollut aikojen saatossa, kahden valtuustokauden aikana, joista toisella hän toimi myös ahkerana,aikaansaavana ja tunnollisena kaupunginvaltuutettuna. Hän on myös väsymättömästi ja hartiavoimin jo kaksi peräkkästä valtuustokautta kasvun ja oppimisen lautakunnassa puolustanut oppimisen tukea tarvitsevien lasten ja nuorten asioita hartiavoimin. Mika-Erik on pyrkinyt säilyttämään pienemmätkin päiväkoti- ja kouluyksiköt eri puolilla Espoota ja puolustanut koko valtuustokauden ajan mm. Olarin alueen kouluja ja Pohjois-Espoossa Nuuksion ja Pakankylän kouluja.
Hän on myös vahva vammaisasioiden, omaishoidon ja erityistä tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja perheiden asioiden asiantuntija ja sillekin osaamiselle tulee oppimisen tuen uudistuksen myötä olemaan laajaa käyttöä puolueellemme. Jätän pitkän valtuustourani hyvillä mielin, kun Mika-Erikin kaltainen valtuusto- ja lautakuntakokemusta omaava osaaja yhdessä muiden uusien valtuutettujemme kanssa jatkaa työtäni. Äänestetään Mika-Erik uudestaan valtuustoon!”

Kari Uotila, Espoon vasemmiston pitkäaikainen kaupunginvaltuutettu, Länsi-Uudenmaan aluevaltuutettu, entinen pitkäaikainen kansanedustaja. 

”Hyviä päätöksiä syntyy, jos päätöksen tekijän toimintaa ohjaavat ihmisarvon kunnioitus ja syvällinen asiantuntemus. Mika-Erik Walls on monipuolisen koulutuksensa ja kokemuksensa avulla hankkinut perusteellisen asiantuntemuksen varsinkin opetuksen, varhaiskasvatuksen ja koulutuksen alalla, jota toimiminen Espoon kaupungin opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa, sittemmin keskeytyksettä myös kahdeksatta vuotta nykyisessä kasvun ja oppimisen lautakunnassa,vasemmiston valtuustoryhmässä sekä Espoon vammaisneuvoston erittäin aktiivisena varapuheenjohtajana sekä kaksi vuotta LUVNin vammaisneuvostossa on edelleen laajentanut. Olen oppinut tuntemaan hänessä ihmisen, jonka toimintaa ohjaa ihmisarvon kunnioitus ja tuen ohjaaminen niille, jotka eniten tukea tarvitsevat.”

Kalevi Kivistö, entinen kansanedustaja ja opetus- ja kulttuuriministeri