“Valtion tase louskuttaa uutta rahaa konsulttibisneksiin, kun toimitusministeristöksi muuttunut Sipilän hallitus pani tuulemaan kautensa loppumetreillä. Hallitus perusti uuden markkinaehtoisesti toimivan oppimisen osakeyhtiön, jonka pitäisi toteuttaa ammatillisen koulutuksen vaikuttavuushankkeita.”
Kauppalehden jutun (9.4.2019) mukaan hallitus siis perusti viime metreillä yhtiön ja salasi sen: “…Oikeuskanslerin virastosta kerrottiin, että opetusministeriöltä tuli valtioneuvoston istuntoon 28.2 salassa pidettävä lista…”. Yhtiön, Oppiva Invest Oy, rekisteröinti ja pääomitus tapahtui vasta Sipilän hallituksen eron jälkeen.
Kaikkiaan Sipilän hallitus pisti siis viime töikseen rahaa palamaan koulutusvientiin ja yksityisbisneksen edistämiseen yhteensä 140 miljoonaa euroa. Kun pidetään mielessä se, että samaan aikaan ammatillisella 2. asteella kärvistellään vielä historiallisen kovista leikkauksista, mm. 1600 opettajan irtisanomisesta, yleisestä resurssipulasta ja lähiopetuksen määrän romahtamisesta, minkä hallituksen ammatillisen koulutuksen reformi sai aikaan, näyttäytyy tilanne todella kovalta, kylmältä ja välinpitämättömältä politiikalta, joissa kärsijöinä ovat olleet tuhannet opettajat ja tuhannet nuoret.
Toki tämä oli jälleen osoitus myös siitä, että paikkaamalla kovia koulutusleikkauksia jälkikäteen, ennen vaaleja, mihin vain “koulutuksen nimissä” (erityisesti nyt tähän paljon keskustelua, huolta ja kovaa kritiikkiä herättäneeseen ammatillisen 2. asteen ahdinkoon viitaten), saadaan ulospäin aikaan koulutusmyönteisempi imago ja vaikutelma, eritoten varmasti kokoomuksen mutta myös kepun äänestäjien keskuudessa. Näinhän hallitus toimi koko sen ajan, kun oli vallassa, monien niin kutsuttujen kärkihankkeidensa avulla ja turvin, muussakin kuin koulutuksessa.
Tämän lisäksi ammatillisen koulutuksen opettajat joutuivat muullakin tavoin “pakkorakoon” kuluneella hallituskaudella, kun oppitunnin määritelmä poistettiin laista ammatillisen koulutuksen niin kutsutun ammatillisen 
koulutuksen reformin yhteydessä, mikä johti opettajien osalta paitsi tuhansiin irtisanomiin (väh. 1600, joka yleisimmin esitetty luku) niin samalla myös mm. vuosityöajan tuloon ja sitä kautta joillakin reiluihin palkanalennuksiin ja työmäärään kasvuunkin. Reformilla leikattiin ammatilliselta n. 240 miljoonaa, joten 140 miljoonalla olisi voitu saada jo suoraan merkittävää helpotusta ammatillisen koulutuksen opettajien tilanteeseen ja nuorten lähiopetuksen määrään. Hallitus päätti kuitenkin tehdä taas toisenlaisen arvovalinnan, kuten niin monien muidenkin asioiden kohdalla: edetä markkinaehtoisesti, bisnesintressit edellä.
Tässä jälleen kerran yksi surullinen esimerkki, mihin Sipilän hallitus Suomea on vienyt ja vei: yksityistäminen, markkinameininki ja julkisen alan työntekijöiden työn kurjistaminen (kiky, lomarahan leikkaukset ja ennen kaikkea valtaisat koulutusleikkaukset) joka jatkui koko nelivuotisen hallitustaipaleen ajan.
14.4. äänestetään tämä kehitys historiaan. Suomella ei ole varaa menettää enää osaajiaan, opettajia, eikä vaarantaa meidän lastemme ja nuortemme oppimisen edellytyksiä millään kouluasteella. Koulutusmiljardi on saatava takaisin!
Kauppalehden kirjoitus aiheesta:
https://www.kauppalehti.fi/…/a9348c9a-0bd0-4979-ad9e-9018ca…
